Tammisunnuntain tapauksia käsitellään ensi kerran
elokuvan keinoin Ilkka Vanteen ohjaustyössä.
elokuvan keinoin Ilkka Vanteen ohjaustyössä.
Y-Kinossa on tänä syksynä ollut laaja kattaus Suomen
kohtalonvuosiin liittyviä elokuvia. Antti
Tuurin käsikirjoittama ja Antti-Jussi
Annilan ohjaama Ikitie (2017) ja Aku Louhimiehen supersuosittu Tuntematon sotilas (2017) ovat saaneet kansalaiset niin paikalliseen sohvateatteriin
kuin muihinkin elokuvateattereihin kautta maan. Tuntematon sotilas on ylittänyt
jo 700 000 katsojan rajan.
Antti Tuurin
käsikirjoittama ja Ilkka Vanteen
ohjaama dokumenttielokuva Tammisunnuntai
1918 (2017) sai ensi-iltansa Ylistarossa elokuvateatteri Matin-Tuvan Filmiä ja valoa –festivaalilla
marraskuussa. Y-Kinossa elokuvan seuraavat esitykset ovat itsenäisyyspäivänä
6.12. ja torstaina 7.12.
Tammisunnuntai-dokumentti taustoittaa Suomen sisällissotaa
ja kertoo erityisesti venäläisvaruskuntien aseistariisumisesta tammikuun 27.-28.1.
yönä Etelä-Pohjanmaalla.
Alkusysäys tuleville tapahtumille annettiin Ylistaron
Peränevalla, jossa Kainaston ja Kitinojan suojeluskuntalaiset kaatoivat
venäläismatruuseja kuljettaneen junan ja vangitsivat heistä 40. Yön
dramaattisina tunteina noin 3000 venäläissotilasta riisuttiin aseista
Ylistarossa, Lapualla, Vaasassa ja Seinäjoelle Mannerheimin käskyyn perustuen.
Draamadokumentti painottuu Ylistaron tapahtumiin. Muutamaa
päivää ennen h-hetkeä Ylistaron suojeluskuntalaiset onnistuivat varastamaan
Herttualan koulun hirsiaitasta satakunta kivääriä 120 venäläissotilaan nenän
edessä. Tammisunnuntaina Ylistaron suojeluskuntalaiset sekä Vöyrin sotakoulun
joukot, yhteensä 800 miestä, riisuivat aseista 400 venäläistä sotilasta
Ylistarossa. Tämä merkitsi lähtölaukausta valkoiselle armeijalle Suomen
sisällissodassa, joka alkoi Pohjanmaalla vapaussotana.
Tammisunnuntai 1918 alkaa noin kymmenen minuutin
taustoituksella, jossa valokuvin, filmipätkin ja aikalaiskertomuksin
selvitetään Suomen päätymistä Venäjän vallan alle, sortokausien toimenpiteitä
Suomen autonomisen aseman heikentämiseksi, jääkäriliikkeen syntytaustaa ensimmäisen
maailmansodan oloissa ja yhteiskunnallisen tilanteen kärjistymistä. Elokuvaa on
dramatisoitu aidoilla kuvauspaikoilla Ylistarossa. Dokumentin yksi
näyttelijöistä on kauhavalaistaustainen Sauli
Kangas.
Pääosa dokumentin materiaalista on tuttua Suomen historiaa
opettaneille. Uutta arvokasta ja aiemmin vähänkäytettyä materiaalia edustaa
Päivälehden (nykyinen Helsingin Sanomat) arkiston Eljas Erkon muistiinpanot. Vimpelin sotakoulun käynyt ja Vöyrin
sotakoulussa opettanut Erkko johti Ylistarossa rukoushuoneen ja
nuorisoseurantalon valtausta.
Elokuvan taustalta löytyy laaja työryhmä, johon ovat
kuuluneet Ylistaron tammisunnuntai 100 vuotta –työryhmä, Vörå
krigskolasarbetsgrupp, Filmiä ja valoa festivaali ry, Vapaussodan Perinneliitto
ry sekä Vapaussodan ja Itsenäisyyden EP:n perinneyhdistys ry. Dokumentin
tuotanto on Matila & Röhr Productionsin käsialaa. Rahoittajina ovat
toimineet mm. Etelä-Pohjanmaan liitto, Suomen kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan
maakuntarahasto sekä laaja joukko eteläpohjalaisia yrityksiä, kuntia,
kaupunkeja ja yksityisiä tahoja.
Draamadokumentti valaisee tärkeällä tavalla eteläpohjalaista
paikallishistoriaa ja tekee tunnetuksi sisällissodan lähtökohtia
Etelä-Pohjanmaalla. Kovin merkittäviä elokuvallisia ansioita ei dokumentilla
kuitenkaan ole. Se sopii tulevina vuosina hyvin Suomen sisällissotaa taustoittavaksi
opetusvideoksi.
Dokumentti ei juurikaan valaise Tammisunnuntaita seurannutta
kansallista murhenäytelmää. Vastaitsenäistynyt Suomi syöksyi tammikuun 1918 lopussa
veriseen veljessotaan, joka päättyessään toukokuussa 1918 oli vienyt n. 36 600
suomalaisen hengen.
Sodan nimistä on kiistelty koko itsenäisyytemme ajan. Silti niin punakapinalla, veljessodalla, kansalaissodalla, vapaussodalla, luokkasodalla, sisällissodalla kuin vuoden 1918 sodallakin on omat perusteensa. Sota koettiin eri tavalla eri yhteiskunaluokissa maamme eri puolilla. Tämä Tammisunnuntai 1918 olisi voinut mainita ennen lopputekstejä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti